Yleensä olen ruikuttanut tänne tai miettinyt menneitä, mutta nyt voin sanoa, että on hyvä olo. En jaksa pohtia negatiivisia asioita, joita olen kokenut elämässäni, sillä siinä vaan synkistyy ja tulee apaattinen mieliala. Nyt keskityn tähän hyvään fiilikseen, jota pidän yllä kuuntelemalla musiikkia ja kirjoittamalla. Tekisi mieli jopa tanssia, mutta maatason asunto ja ohikulkevat pällistelijät... no thanks. 

Viikonloppuna ärsyynnyin vaatekaupassa, mutta sitten taas tajusin, että eräiden putiikkien kokoluokitukset ovat päin persettä. Mä en todellakaan ole niin iso kuin yhden (Suomessa hyvin tunnettu) vaatefirman kokoluokitus antaa ymmärtää. Monet muutkin ovat sanoneet, että ko. puodin koot ovat kuin anorektikoille. Jos normaalisti on kokoa 38, niin tuon vaateliikkeen rekiltä saa valita pari kokoa isommat housut ja paidat, ellei makkarankuori-look innosta. Mä olen ylipainoinen - en kiistä sitä - mutta vaatteita ei tehdäkään meille lyhyille ja kurvikkaille naisille, vaan useammin ne istuvat pidemmille ja hoikemmille  naisille, joilla ei ole reisiä tai persettä lainkaan. SInänsä jännää, sillä maailma on nykyään täynnä normaalipainoisia ja lihavia muijia, tikkulaihat valopylväät ovat harvinaisempia. (Enkä halua mollata pitkiä ja hoikkia naisia, koska mulla ei ole siihen varaa, eikä ole muuten sullakaan. Kaikki olkoot sellaisia kuin on, kenenkään ei tartte kehottaa toista laihduttamaan tai lihottamaan itseään. Sairaudet erikseen.) 

Vaatekauppa-ärsyyntyminen ei kuitenkaan vaivaa enää, sillä joulu on tulossa. Vaihdoin makuuhuonen verhot uusiin ja bongasin upean, meille sopivan, sohvan Askon lehdestä. Voi olla, että ostetaan se, koska alennus tuosta penkistä on kuitenkin lähemmäs 1000e. Ja vaikkei ostettaiskaan sitä, niin alle kahden viikon päästä mieskin on kotona ja saadaan olla ihan rauhassa muulta maailmalta. Lapset on nimittäin isällään tämän joulun, ensi vuonna mun kanssani. Pienet asiat tekee onnelliseksi. Se, että ei ole kiire minnekään, on hienoa. Se, että ensi viikonloppuna kokoonnutaan nuoruuden ystävien kanssa yhteen, on mahtavaa. Se, että sain viime yönä nukuttua paremmin kuin kahtena toissayönä, on timanttista. Raha-asiatkaan ei vaivaa tällä hetkellä, vaikka hammaslääkärilasku odottaa maksajaansa. Myös työttömyyskassan iso lasku odottaa ensi vuotta, mutta kyllä senkin saa maksettua ajallaan. No worries. 

Toivottavasti teillä mahdollisilla lukijoilla on myös joulufiilis kohdillaan ja saatte viettää laatuaikaa rakkaidenne kanssa. Hyvää joulua!